Ei aamupalaa. Päivällä yksi pikkuruinen pizza. Ei kahvia.
Meidän piti klipata hevosia tänään. Siitä on puhuttu jo viime viikolla, että ennen kisaa ne klipataan. Tänään pohdittiin ettei vissiin klipata, kun ei oo aloitettukaan ja kello on kaks. Loppujenlopuksi nää ratsastajat klippas ja meillä oli muuta puuhaa järjestettynä (hold this, prepare that, clean there). Olis ollu kiva, mutta eipä saatu.
Illalla seitsemän aikaan vähän napsahti ja tuumasin, että eiköhän nää ylipitkät päivät ala riittämään, kun ratsastajalla oli vielä kaksi hevosta ratsastamatta ja yksi klippaamatta. Tilanne alkoi siitä, että Vilma lähti Mr.C:n kanssa ruokkimaan tallinomistajan toisen paikan hevosia, ihan niinkun monesti aiemminkin. Tallinomistaja oli silloin paikalla ja ohjeisti, että Mr.C vie Vilman kotiin. Ratsastaja kyseli "Missä Vilma?" "Ruokkimassa toisen paikan hevosia." "Ok." Vähän myöhemmin se kysyi uudelleen ja sanoin, että varmaan kotona jo. Ratsastaja suuttui mulle (wtf), että miksi se siellä on, koska meillä on hommat kesken. Mä selvitin, että tallinomistaja oli kysynyt Vilmalta, että kotiin vai tallille takaisin, niin tottakai Vilma valitsee päästä jo kotiin, koska tosiaan kello läheni jo seitsemää. Mun mielestä tämä 12h päivä alkaa olemaan jo pulkassa, jos mun oletetaan heräävän tallille hyväntuulisena viideksi seuraavana aamuna. Se oli kovasti närkästynyt, kun mä vielä totesin päälle, että sille maksetaan tästä ja meille ei. Sitäpaitsi tää klippausoperaatio ei ollut edes tallinomistajan käsky vaan nimenomaan tämän ratsastajan oma päähänpisto.
BTW. Täällä klipattiin hevoset ihan ihan ihan kokonaan. Jätettiin häntä, harja, turpakarvat ja ripset. Korvakarvoja ei ajeltu sisältä, kun se on nykyään kielletty. Varmaan siksi myös turpakarvat sai jäädä.
Mäkin muistan valmistautuneeni aina tapahtumiin edellisenä yönä nuorempana. Silloin jaksoi valvoa myöhään ja lähteä liikkeelle aamutuimaan. Mä taidan olla vähän vanha, mutta olisi tehnyt mieli sanoa, että voisitko aloittaa klippaamisen vaikka viikon etukäteen ettei tarvitse kilpailua edeltävänä yönä tehdä.
Valokuvattavana jälleen Big One. Se ei kestänyt ajatusta klippaamisesta ilman huulipuristinta. Pään ajelua varten otettiin riimu pois. Näin muuten oli tottakai riimu päässä. Viisivuotias veitikka kuulemma, joten runkoa ja jalkoja ajellessa Vilma piti toista etujalkaa ylhäällä ja mä pidin huulipuristinta. Oon mä huulipuristinta käyttänyt ennenkin, mutta aina se on yhtä ikävää. Lopputulos oli kuitenkin hieno ja toivottavasti Big One menee huomenna kisoissa hienosti.
Ja kyllä. Aiotaan sanoa tästä työpäivän pituudesta ja muutamasta muustakin epäselvyydestä, mutta on helpompaa hoitaa se tulkin kanssa. Tallissa meillä yhteyshenkilönä oli suomalainen hevosenomistaja. Nyt ollaan vaan odoteltu hetkeä, että oltais tallilla kaikki neljä yhtäaikaa. Hevosenomistaja, me ja tallinomistaja.
Huomenna pitää olla valmiina viideltä. Ehtii nukkua noin 5h.
Arvatkaa onko huomenna tiedossa pitkä vai tosi pitkä päivä? Jotenkin se kilpailupäivän innokas odottaminen alkaa laantumaan, kun tietää jo nyt univajeen. Lisäksi mä kuvittelin, odotin ja toivoin näkeväni sitä hienoa esteratsastusta ja näkeväni sitä kisatunnelmaa, mutta taitaa olla niin, että meidän kaikki aika menee siellä hevosia vaihtaessa, ettei nähdä esteitä eikä ratsastusta. Mä keksin noin kolmesataa erilaista tapaa, jolla kisan epäonnistuminen on meistä kiinni. Tai siitä, että mä kuvittelen ymmärtäneeni ratsastajan mutinasta jotain, joka on sitten kuitenkin tarkoittanut ihan eri asiaa. Aikataulut, hevosten järjestys...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti