maanantai 21. marraskuuta 2016

One time, with feel !!!

Meillä on muodostunut hauskoja sanontoja tai sanoja, mitä tulee usein kuultua.

One time. Tämä tulee monta kertaa päivässä jonkun tehtävän asian yhteydessä esimerkiksi lakaisu tai hevosen harjaus. Can you one time sweep the floor. Joo one time, monesko kerta tänään. :D Hevosen harjaus one time... En tiedä onko ranskan kielessä jotain sanontaa, jossa olis joku vastaava juttu, että käännettynä ranskalainen sanoisi näin? Tämä on siis se meidän ranskalainen ratsastajapoika, joka sanoo näin.

Blue saddle. Ratsastaja käyttää kahta satulaa, jossa toisessa on siniset jalustimet. Se on ilmeisesti sen suosikkisatula.

Machine. Tietysti kävelytyskone.

Hevosten nimet. Brave Young, Special, Big One. Kun ei tiedä hevosen nimeä eikä osaisi sitä lausua vaikka sen näkisi kirjoitettuna on helpompaa antaa hevoselle lempinimi, jonka muistaa. Brave on tämä reipas nuori hyppyheppa. Special on ratsastajan suosikki (ja Krusty) ja se on tosi herkkistapaus sekä sen takajalkoihin ei saa missään nimessä mennä vahingossakaan koskemaan (Vilma harjailee ne kyllä ihan ilman ongelmia). Kuulemma puoli vuotta sitten ei antanut laittaa riimua päähän ilman massiivista herkkumäärää. Ikää on kuitenkin kai ainakin 6v, joten kyseessä on vain "he is little bit sensitive". Big One... No ei voi erehtyä väärään karsinaan jos etsii isoa hevosta. Hauska huomata, että nämä meidän hevosten nimet on tarttuneet myös siihen ratsastajaan, että se kun puhuu niistä hevosista jollekin muulle kun meille, niin se käyttää näitä meidän mukana tulleita lempinimiä. Aluksi se yritti sanoa niiden oikeita nimiä, mutta me katottiin ihan haavi auki, että kuka?

With feel. Aina jos tulee tehtyä jotain hätäisesti, nopeasti tai kiirehtien, niin sitten tämä ratsastajapoika sanoo, että hitaammin pitää tehdä. Etenkin näiden nuorten kanssa mä etenkin taidan toimia liian reippaasti sen mielestä. Homma pitää hoitaa tunteella!!! :D

Shaisse. Nää kiroilee aika paljon. Hupaisinta oli, että ekana päivänä täällä se koitti kuumeisesti miettiä, että miten kertoa mulle sillain sivistyneesti, että maneesissa pitäisi kerätä kakat pois. Loppujenlopuksi se täräytti "There is shit" ja osoitti maneesia. Asia ymmärretty. :D

Ok girls. Ok boys.

Annamennävaan. Tää on mun ja Vilman juttu, vaikka nää saksalaiset varmaan tietää jo suurinpiirtein mitä se meinaa. Mä meen vessaan. Annamennävaan. Voinko hörpätä sun vesipullosta. Annamennävaan. Mä kuskaan hepat kävelytyskoneeseen. Annamennävaan. :D

Ruokintamerkinnät on tällaiset. Nämä oli tehty ihan meitä varten. :D H tarkoittaa kauraa ja P tarkoittaa pellettiä. Tässä on siis yksi kauha, jossa on puolet kauraa ja puolet pellettiä. Harmi vaan, että hevoset muuttaa karsinoita, mutta nämä merkinnät ei vaihdu niiden mukana. Ruokintahomma on tullut nyt mun vastuulle, niin mä nyt jotenkin muistan jo ulkoa kaikki. Loogisesti ajatellen kaikki nuoret ja pari poikeusheppaa saa puolikkaan pellettiä. Likimain kaikki "sporthorses" ja yksärit saa tän puolet ja puolet. Sit on pari isoa hevosta jotka saa yhden kauraa ja puol pellettiä ja sitten nämä hienommat kisahepat saa pelkän pelletin. Näin pääasiassa. Meidän Colman saa vaan kauraa.

Lanik arvostaa loimitusta. Etenkin kuivatusloimea ratsastuksen jälkeen. Se on likimain poikkeuksetta johonkin suuntaan kiskottuna vinossa tai sitten täysin stripattuna karsinan pohjalle. Ei auta loimivyöt tai muutkaan. Tää on taitava kaveri. Lanik klipattiin ennen kisoja ja sille laitettiin sitten toppaloimi ohuemman loimen päälle. Sieltä puuttui häntäremmi. Loppujenlopuksi se seisoi karsinassa niin, että se loimen kaulan niskaosa on turvan päällä ja vatsahihnat kainaloissa. Raukka roikotti päätä alhaalla turpa vilkkuen sen näköisesti, että "anteeksi, mutta olisiko mahdollista, että joku voisi tulla pelastamaan minua ihan vähän vain..." Laitettiin riimunarupätkä häntäremmiksi ja alkoi toppaloimi pysymään siellä, missä sen paikka on. Tänään vaihdettiin loimea, kun toiselle klipatulle Lanikin loimi oli sopivampi ja toinen Lanikille. Paitsi tästä uudesta puuttui taas häntäremmi ja Lanik meitä siitä muistutti. Meiltä vain alkoi huumori loppumaan, kun se teki sitä vähän väliä ja taas laitettiin häntäremmi paikalleen.

Tallin ulkokentälle johtaa tällainen kyltti. :) Kuulemma siksi, että niillä on lentäviä hevosia. :) Ja kyllähän nää hevoset lentääkin, kun tänään niiden treeniesteitä näin. En nähnyt treenejä, kun oli taas muuta puuhaa annettuna.

Saatiin alussa selvitettyä ratsastajalle, että me ei pystytä hahmottamaan tätä tallia ehkä ihan samalla tavalla kun se. Me halutaan kirjottaa ylös jotenkin, että kuka menee missäkin vaiheessa ja mihin ja missä järjestyksessä me valmistellaan ratsastettavat hevoset sille. Ihan vaan siksi, että sen ei tarvii sanoa meille samoja asioita sataa kertaa päivän aikana. Helpotti. Tosin nyt tota ei oo enää taas käytetty ollenkaan, koska nyt kun hevoset, karsinat ja tyylit on tuttuja, niin se kerran sanottu päiväjärjestys jää mieleen. Sitäpaitsi hevosetkin on vaihtuneet.

Tänään päivä 07-18.30. Normiaamu, ratsastaja kävi kaikkien nuorten kanssa maneesissa ja hyppäsi kolmella hevosella iltapäivällä. Laitettiin toiselle ratsastajalle kolme muuta hevoset ja sit Vilma sai ratsastella Colmanin kanssa.

Vilma putsasi illalla varusteita reippaalla tahdilla ja ratsastaja seisoi tumput suorana siinä vieressä omaa kännykkäänsä räpeltäen. Siihen tuli tämä äreä vanha setä joka hetken siinä katseli ja lopuksi ilmehti Vilmalle, että sä teet kaiken ja toi ei tee mitään. :D Sitten se kommentoi ratsastajalle jotain saksaksi ja ratsastajakin sai vihdoin liikettä niveliin.

Valitettiin opettajille yliltyötuntien määrästä. Niiden mielestä tää on ihan ok.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti