TrimMAUsta

Normaali aamu, mitä nyt ratsastaja=kuski oli 20min myöhässä. Me hieman järkytyttiin, kun kuultiin, että se on vasta 19v. Kyllä mä nyt sen oon tajunnut, että se on selkeesti mua nuorempi, mutta olisin veikannut 25v. Valtava vastuu ja valtava taito noin nuorella ihmisellä, mutta hyvin näyttää viihtyvän ja pärjäävän ja sillä riittää kivasti pinnaa meille suomalaistytöille. Tänään taisin vähän repeillä, kun se antoi ohjeita "ok girls, next..." Girls?! XD Mä olen niin vanha, että mä voisin MELKEIN olla sen äiti. Melkein vain onneksi, en mä sentään niin vanha ole. Voisin tosin tätä valttikorttia käyttää jossain vaiheessa, kun se ajaa autoa, koska se katsoo potkupallotuloksia ja potkupallovideoita samaan aikaan kun se ajaa. Mahdollisesti myös syö. Jos ei katso videoita, ni sit se whatsappailee tyttöystävänsä kanssa. Kuten aiemmin mainittu, niin tämä saksalainen ajokulttuuri ei oo kovin hidasta menoa.

Hevosille heinät, väkirehut ja oljet. Osa hevosista valmisteltiin taas ratsastajille ja osa kävelytyskoneeseen ja nuoria ulos. Tänään satoi ihan kunnolla hetkittäin ja välillä pientä tihkua. Siitostammat ja varsat jonotti sisälle jo parin tunnin jälkeen, joten ne haettiin aika pian pois pihalta.

Aamulla trimmattiin hevosia, leikeltiin niskasiilejä ja korvasta ulos tursuavia karvoja, tosin lähinnä nypittiin harjoja ja selvitettiin häntiä.  Toiset hevoset tykkää siitä ja toiset ei arvosta sitten tippaakaan.Täällä on muuten viiden litran pönikkä show-shinea. Tulee tarpeeseen. Näillä on nyt ollut muutamia viikkoja taukoa kisoista, mutta nyt alkaa kisameiningit uudelleen. Ensi viikon viikonloppuna on seuraavat. Toivottavasti=todennäköisesti päästään mukaan groomeiksi, vaikka se tietääkin varmaan sellaista riittävän pitkää työpäivää, btw tänään oli 10,5h. Siellä ne suomalaistytöt taas säätää.

Voiko joku kääntää? Vain ratsastajat ratsuineen ja henkilökunta? Tämä henkilö on ahkerana kerännyt kakkaa. Löydettiin myös kevyttalikko, halleluja.

Kerättiin ulkokentältä estekalusto pois. Oli vähän kuraista hommaa. Ihan kun hiekkarannalla olis kävelly siellä aaltojen seassa. On muuten märkä kenttä. Toi mun takki taitaa olla ihan kiitollisen värinen tästä hiekasta, koska se ei näytä kuvassa yhtään niin pahalta kun mitä se oikeesti oli. Samaten housutkin näyttää kuvassa pääosin mustilta, vaikka käytännössä ne oli jo harmaalaikukkaat. Ryöstettiin heinäkärry tätä varten. Toivottavasti vanha setä ei kiroa meitä, koska me ei oltais saatu sitä tästä kaadettua heinäpaalia takaisin tähän päälle.

Tässä pitäisi näkyä kissanpentu vihreän verkon takana. Mau! Vilma löysi maukumisen perusteella pennun olkivarastosta. Mau! Pari päivää se siellä maukui aina kun käytiin pihattohevosia ruokkimassa ja tänään ei kuulunut mitään. Mau! Tallissa kyllä joku kissa kulkee, koska siellä on pikkulinnuista/hiiristä jääneitä verijälkiä pitkin käytäviä aina aamuisin. Mau! Reippaan näköinen pikkukissi, juuri oli silmät auki ja Vilma on kunnon kissakuiskaaja. Mau! Se vastasi Vilmalle aina, mutta ei tullut toiselta puolelta enää näkyviin. Mau! 

Illalla ennen lähtöä joku oli tuonnut tallinomistajan tyttären ponin siihen kuntoonlaittopaikalle. Ei tiedetä miksi, eikä tiedetä kuka, eikä tiedetä miten pitkäksi aikaa. Oltiin siinäkohtaa sopivasti vapaina, niin ruokottiin se puhtaaksi takiaisista ja takuista.

Eilen kerroin leipärosvo-Lilystä. Se tuli tänään hengaamaan siihen samaan paikkaan, josta se viimeksi varasti Vilman leivät. Mä sanoin sille pahasti ja sen jälkeen Lily ei näyttäytynyt mulle enää koko päivänä... Tänään sen omistaja söi Vilman pihvin. Okei, ihan luvan kanssa, kun Vilma ei syönyt koko valtavaa annosta. Mutta ajatuksena on aika vitsikästä, että omistaja ja koira molemmat on Vilman ruuan perässä. XD

Lähetin perjantaina postikortteja ja ainakin yksi oli tullut perille jo tänään!!! Oho!

Mistä te haluatte lukea tarkemmin? Mistä kuvia? Mitä turinointia?

Eväsrosvo!

Tänään oli not-the-best-day, vaikka vain 4h oltiin tallilla. Vanha setä oli aamulla käynyt ruokkimassa ja oljittamassa hevoset, kun me mentiin tosiaan vasta yhdeksäksi. Heti aluksi tuli yksi asiakas kokeilemaan hevosia. Menin laskuissa sekaisin, kun jonkun se ratsastaja ratsasti itse ja asiakkaat viihtyi tallilla kuitenkin 12 asti.

Me saatiin moitteita satulan puhdistuksesta ja huolellisesta käsittelystä. Siinä oli pari julmaa raapimajälkeä siinä satulan päällä. Ei muuten todella ole meidän jäljiltä. Me puhdistetaan ne huolella ja laitetaan aina se suojus ennen kun laitetaan kaappiin. Tässä viikonloppuna siellä on ollut muitakin ratsastajia niillä hevosilla ja niillä varusteilla, joten ikävää, että meni meidän piikkiin. Ehkä se tajusi, kun sanottiin, että me ei olla näitä huollettu, kun niitä on käytetty vielä siinä vaiheessa kun ollaan lähdetty pois.

Maneesin takaosassa on viljasiilot pelleteille ja kauralle ja valtava ovi. Siellä on kaikenlaista muuta roinaa ja kärryjä ja tavaraa sekä kaksi häkkiä viiriäisiä! Se on kyllä sellainen pääty, jota mikä tahansa hevonen voisi hyvinkin kytätä. Korkea laita, josta saattaa nähdä vilahduksen ihmisen päästä tai sitten ei. Jalat näkyy kuitenkin ja ääntä kuuluu. Böö! Meidänkin ratsuna ollut Colman ei siihen päätyyn meidän kanssa suostu menemään lainkaan ja on kuulemma samanlainen kyttäilijä sen ratsastajankin kanssa. Mentiin sieltä hakemaan varsoille pelletit ja vihelleltiin ja huudeltiin, että "We are going to make some noise." Se pelletti ropisee aika ikävästi sinne kottikärryyn. Tämä Colman pomppasi ostajaehdokkaan alla niin, että nähtiin kun se ostajaehdokas kiikahti tantereeseen juuri tähän päätyyn, missä me oltiin. Tuli kamalan huono omatunto, että olisko meidän pitänyt enemmän pitää meteliä itsestämme, mutta kyllä ovi oli ollut auki ja ratsastaja tullut kohti, joten... Silti tuntuu pahalta. Se ostajaehdokas kokeili kuitenkin vielä pari hevosta sen jälkeenkin, joten ei vissiin sattunut.

Yksi junnuheppa potkaisi mua tänään. Oli hurja tuuli ja ne junnut oli siellä tarhassa vähän villinä. Olin taluttamassa tarhasta talliin takaisin yhtä junnua ihan ketjunarun kanssa, kun toisessa tarhassa oleva hevonen otti pierupukkipyrähdyksen. Mun taluttama junnu otti valtavan loikan eteen ja ylös ja siitä jotenkin takajalalla sai kuopastua mua tosta lonkan kohdalta. Olin onneksi todella lähellä hevosta, joten ei siinä ollut mitään voimaa, ei niillä ole vielä kenkiäkään. Silti se sai tällä tönäistyä mut selälleen. Tulee varmaan komea mustelma, turpoaa jo. Pänni.

Kaiken päätteeksi sen toisen ratsastajan koira Lily söi Vilman eväsleivät.

*korvat luimuun* Perhana.

Tallin ikkunat ovat tällaiset. Kiinnittäkää huomiota tuonne vasemmalla olevaan pidikkeeseen. Siinä on nuppi mikä nostetaan ylös ja näin se ikkuna pysyy auki. Nyt on kaikki ikkunat olleet pääasiassa auki, joskus jos joku hevonen on oikein hikinen ratsastuksen jäljiltä, niin on laitettu ikkuna siksi aikaa kiinni. Tänään oli 7 astetta lämmintä ja aika kova tuuli tosiaan, niin käskettiin laittamaan kaikki ikkunat kiinni.

Ikkunanpidikenuppi on ritari.  Saksankielen sana ratsastaja on tismalleen sama sana, kun tällä nupilla. Nyt en ihan ymmärtänyt, että onko se sama sana siis ikkunapidikkeelle vai tälle kyseiselle ritarille. Voi olla, että ritari ja ratsastaja on saksaksi sama sana.

Päästiin tähän talolle, niin isäntä oli tekemässä valtavaa pataa gulassia ja täällä on ihana tuoksu! Kuulemma viiniä jne tiedossa illallisella, joten kai tästäkin päivästä selvitään.

Amateur city tour: Münster

Tänään oli myös helppo aamu. Meidän kuski antoi aamulla avaimet ja sanoi, että me tullaan sitten hakemaan se myöhemmin tallille. Sen kun ei tarvitse aamulla olla tallihommissa, niin sai jäädä nukkumaan. Nuoret tarhaan, siitostammat ja varsat laitumelle, aikuisia kävelytyskoneeseen. Tänään oli hevosten vapaapäivä, joten niitä ei ratsastettu. Puolenpäivän jälkeen loput sisään, väkirehujen jako ja lakaisu. Oltiin done about yhdeltä. Aikaa kuluu paljon siihen odotteluun, että aikuiset menee kävelytyskoneessa sen kolme varttia vähintään ja tarhassa nuoret on sen tunnin. Täällä on tapana, ettei hevoset juurikaan ulkoile ja tarhoja onkin vain kaksi.

Lähdettiin tänään taas Vilman kanssa Münsteriin ja nyt osattiin yhdistää eilinen reitti ja tämän päivän reitti. Torstaina käytiin siis meidän host-emännän kyydillä siellä sellainen parin tunnin retki. Eilen mentiin junalla edestakaisin ja tänään päästiin sinne suomalaisen hevosenomistajan kyydillä ja toisen kyydillä takaisin. (Ajaessa puhelimeen puhumisesta hän sai sakon 90€, juuri ennen meidän noukkimista.)

ISO HALI !!!

Eiku perhana. Kieltomerkki sittenkin. Junia menee tästä meitä lähimmältä asemalta ilmeisesti 3-4 kertaa tunnissa. Lipun saa ostettua automaatista, josta voi painaa englannin lipun kuvaa ja ostotapahtuma onnistuu huomattavasti helpommin. :D Saksankielen taidossa on niin suuria puutteita, ettei me tiedetä edes näitä automaatien perussanoja: maksa, peruuta, valitse, lähtöpaikka, määränpää, valmis... Münsterin päärautatieasemalla ei takaisin tullessa ollut missään automaatissa lipun kuvia. Se sylki siellä meidän kolikot pihalle ja nollasi koko masinan ja jouduttiin ihan kertauksen vuoksi ottamaan koko huvi alusta.

Tämä on tällainen pikkuinen junakartta tänne Düsseldorfin ja Münsterin välille. Ei siis mikään ihme, että tuli valittua tänne tullessa sellainen juna, joka pysähtyi JOKA paikkaan... Meillä on Münsteristä Bösenselliin siis yksi asema välissä. Onneksi ei tullut tarkastajia, koska meillä ei oikeesti ollut aavistustakaan oliko meillä oikea lippu oikeaan junaan ja kaiken lisäksi vielä liputkin jäi asemalla leimaamatta. :D Turistit. Pääasia, että löydettiin oikeaan paikkaan, lipusta viis.

Münsterista sanotaan, että se on pyöräilykaupunki. Päärautatieasemalla on tällainen pyöräparkki, jossa on kirjaimellisesti useita tuhansia polkupyöriä näin kahdessa kerroksessa. Nyt oli lauantai-iltapäivä, kun tämä kuva on otettu, joten eivät ole niiden työmatkalaisten pyöriä, jotka ovat junalle tulleet pyörällä ja junalla töihin. What? Onko täällä niin, että taloyhtiöissä ei ole pyörille tilaa, joten ihmiset tuovat työpäivän jälkeen pyöräparkkiin pyöränstä ja sitten käppäilevät lyhyen matkan kotiinsa? Näitä pienempiä pyöräparkkeja täällä näkyi pari muutakin. Tässä valtavassa hallissa oli vielä joku pyöräkorjaamokin. Aukioloaika tälle pyöräparkille 05-23. Pyöräilijöille on täällä tehty melkein jokaiselle kadulle oma kaista sekä myös Münsterin keskustaa kiertää ihana leveä puistoalue "Promenad", jossa on jalankulkijoille oma tie ja polkupyöräilijöille oma tie. Joka välissä kasvaa puita siistissä rivissä. Tosi kaunista!

Münsterissa on onneksi tosi monessa paikassa näkyvillä se keskustan kartta ja "You are here" -täplä. Ongelma navigoidessa on tietenkin se, että meillä ei todellakaan ole mobiilidata päällä, vaan päästään lataamaan googlemapsia vain silloin, kun on vapaa wifi lähellä. Aina ei paikannuskaan toimi, joten eipä ladatusta kartasta ole hyötyä, kun täplä puhelimen kartalla ei liiku. Tajuttiin ottaa siitä kartasta kuva ja sen avulla suunnistettiin eilen. Onneksi tuo keskusta-alue nyt ei mitenkään hurjan suuri ole ja tosiaan se on reunustettu kokonaan sillä puistoalueella. Kun ymmärtää pysyä sen sisällä, niin pärjättiin aika hyvin! Tänään ei montaa kertaa tarvinnut karttaa käyttää, kun näytti jo tutulta.

Tällainen sievä vossikkahevonen näkyi tänään. Kiertoajelu olis ollu 10€. Meinattiin kyllä, mutta meillä kun tämä matkabudjetti hipoo nollaa, niin keskityttiin vaan ihastelemaan kaverin korvia ja tupsujalkoja. *sydän* Mä olen vossikoita nähnyt tosi paljon matkustellessa eri maissa ja tää oli kyllä ihan eri maata kun mikään niistä. Se katseli kiinnostuneena ympärillensä ja liikutteli korvia. Tyrkkäsi kuskiaan nenällä muutaman kerran ja otti vastan rapsutuksia. Se oli selkeästi hyväntuulinen ja elossa, kun monesti vossikkahevoset vaan torkkuu.

Kaupunkireissuista ostosaldona tähän mennessä lähinnä postikortteja, sukkia, shampoota, hiusharja, croisantteja ja suklaata sekä pari joululahjaa. Ollaan keskitytty pällistelyyn eikä shoppailuun.

Viime päivät on ollut lämpöasteita noin kymmenen. Illalla kaupungilla vähän vähemmän, olisin voinut valita mukaan myös jonkin muun takin kun nahkatakin. Huomenna tallinomistaja ja ratsastajat ovat taas tallilla, joten villi veikkaus, että meillä on aika pitkä päivä tiedossa. Äsken tuli viestiä, että ovat juuri lähteneet sieltä tapahtumasta ja sieltä on noin kolmen tunnin ajo. Huomenna eivät aio herätä seitsemäksi, joten vasta yhdeksältä tämä toinen ratsastaja noutaa meidät pihasta. Halleluja. Saadaan mekin nukkua pitkään!

Pe-pe-pe-pe-perjantai

Tänään aamulla meidän kaverina oli eräs vanhempi setä, joka on ihan täysin saksalainen. Se ei puhu sanaakaan englantia. Saksahan kuulostaa kovin kulmikkaalta kieleltä, joten se setä on kovin sellaisen äreän oloinen. Kuitenkin se heitteli meitä suklaalla ja rapsutteli sitä pientä sievää shettistä ohimennessä, kun jaettiin heiniä ja sen jälkeen jaettiin väkirehuja. Söpöä. Sillä sedällä on samanlainen takki kun mulla: keltainen huomioliivitakki. Jokatapauksessa tämä setä on ilmeisesti tottunut tekemään ne hommat itsekseen, koska me ei juurikaan päästä tekemään mitään sen kanssa. Se jakaa heiniä, se jakaa olkia ja me avataan sille korkeintaan karsinan ovi. Vilma toisella puolella käytävää ja mä toisella. "Tee työtä jolla on tarkoitus." Se puhuu meille saksaa. Katsoo päin ja puhuu vähän lisää saksaa. Meistä on kyllä sekä tallinomistaja että ratsastaja sanonut tälle sedälle, että me ei ymmärretä saksaa, mutta silti se rupattelee meille jotain. Tai viittilöi kädellään, että voi viedä sitä heinäkärryä eteenpäin tms. Eihän se voi antaa meille tehtäviä, kun me ei ymmärretä mitä se sanoo. Voi olla, että se ajattelee asioiden sujuvan helpommin, kun ei tarvitse yrittää selittää mitä pitää tehdä.

Vilma kiteytti aika hyvin, että nyt ymmärtää hevosiakin paljon paremmin, kun ei ole kovin yhteistä kieltä. Sitä terästäytyy katsomaan ihmistä ihan eri tavalla, kun lukee äänenpainoja ja elekieltä likimain 100%. Mihin puhuja katsoo? Mihin puhujan kädet viuhtoo? Tai jos puhujalla on kädessä joku esine (suitset, kuolaimet tms.), niin mitä se niistä kertoo?

Useamman kerran päivässä me tehdään Vilman kanssa töitä niin, että meidät laitetaan puuhastelemaan yhdessä. Se fiilis, kun "tähänkin tarvitaan kaksi." Viemään vaikkapa säilöheinäbaalin kuoret roskikseen. Mun pitäisi tosin opetella olemaan enemmän hiljaa ja antaa Vilman käyttää itse englantia. Shut up.

Talon omistajan koira, Viele. *sydän*

Tänään nuoret hevoset oli siis vain tarhassa ja aikuiset kävelytyskoneessa ja muutamilla ratsasti tallien groomit. Me juoksutettiin tallinomistajan vaimon hevoset. Minä toisen ja Vilma toisen. Hevosten nimistä ei ole aavistustakaan.

Tältä näyttää saksalaishevosen turpa.

Kuva maneesista.

Ylhäällä ei ole katsomoa, vaikka näin äkkiseltään voisi luulla. Tämä ei siis ole mikään kilpailupaikka, vaan ihan treenauspaikka, joten yläkerta oli täynnä samanlaista roinaa kun mitä suomalaisillakin talleilla. Vähän kaappia, jotain hyllyä, vanha jääkaappi, valaisimia jne. Ihmiset on täällä ilmeisen samanlaisia kun Suomessakin.

Tallilla kävi tänään ilmeisesti eläinlääkäri antamassa rokotteita, koska groomille annettiin paketti ja sitten kaikki hevospassit oli sillä. Näillä on myös kannettava röntgenlaite jalkojen kuvauksia varten. Tänään kävi yhdellä hevosella asiakas katsomassa ja sitä varten se ell oli kai tälle päivälle pyydetty. En tiedä mitä muuta siinä oli tehty, koska oltiin poissa. En tiedä kuinka hevosen ostopäätöksen kävi tai mitä se maksaa. Kiva heppa hoitaa ja käsitellä, mutta aikamoinen hapannaama karsinassa.

Yksi näistä hienoista myyntihevosista oli kuulemma eilen iltaruokinnalla potkaissut karsinan ovea kohti ja siinä olevaa ikkunaa. Sen takajalka oli tullut sieltä yli ja siinä on pieni ihorikko, mutta valtavasti karvaa pois kintereestä. Tamma. Jalka on kun tukki. Siihenhän Suomessa laitettaisiin paikasta riippuen kaikenlaisia kääreitä ja kylmäyksiä ja puhdistuksia ja ja... Täällä siihen oli laitettu jotain valkoiseksi muuttuvaa spray pulveria ja se on siinä sitten. Meillä olis kyllä ollut aikaa letkuttaa sen jalkaa tänään, mutta ei kuulemma tarvinnut. Käytävällä se käveli kyllä ihan puhtaasti eikä näyttänyt aristavan ollenkaan, mutta se nyt ei vielä kerro kaikkea. Onneksi ei ollut meidän vuorolla, koska se olisi ollut aika hirveää selittää, että se vaan potkaisi siitä yli ja tuli haava ja nyt teidän huippuheppa on kolmejalkainen... Huh. Onneksi.

Tänään käytiin iltapäivällä taas Munsterissa pyörimässä, mutta siitä lisää mahdollisesti huomenna. Kerään nämä kaupunkihöpötykset sitten omaan päivitykseen.

Lyhyitä päiviä tiedossa

Tallinomistaja ja sen molemmat ratsastajat lähtivät tänään johonkin isompaan hevostapahtumaan, jossa on nuoria estehevosia. Laatuarvostelun tyylinen tapahtuma siis, irtohypytystä, myyntihevosia jne. Ne on poissa nyt perjantain ja lauantain. Päästiin lopettelemaan työpäivä siis jo silloin, kun ne lähti eli joskus yhden aikaan. Huomenna ja lauantaina on ilmeisesti samanlaiset päivät. Huomenna meidän pitää juoksuttaa tallinomistajan vaimon hevoset. En tiedä yhtään miten se kirjoitetaan englanniksi, mutta lonch, lounge, longe... Jokatapauksessa juoksuttamista se tarkoitti.

Tultiin talolle heti yhden jälkeen ja meidän host-emäntä sanoi menevänsä Münsteriin pariksi tunniksi tekemään jotain ja päästäisiin kyydillä katselmaan kaupunkia. Tottakai mentiin!!! Sen kunniaksi ostettiin pienet kuoharipullotkin tänne illaksi.

Tänään oli aamupäivä ihan normaali. Nuoret oli tarhassa, pääratsastaja ratsasti muutaman hevosen ja loput oli kävelytyskoneessa. Tänäänkin oli asiakas katsomassa tämän "pikkuhepan" hyppäämistä.

Hevonen, jonka lempinimi on "the Big One". Yritä nyt sitten satuloida tämän kokoista hevosta. :D Tämä jättiläinen on kyllä oikeasti todella super kiltti herrasmies, että ongelmaa on vain tässä mun säärten pituudessa.

Apukeinot kunniaan. Pakko ottaa jakkara. Big One kattoo, että mitä se kummallisesti puhuva pygmi siinä säätää. Tämä pääratsastaja on siis jokseenkin meikäläistä pidempi. Ratsastaja ja tallinomistaja ovat molemmat naureskelleet mulle, että "oh, the horses understands finish?", koska mä rupattelen näille jotain kokoajan. Milläs muulla kielellä kun suomeksi?

Host-emäntä taikoi ylihyvää kurpitsakeittoa ja salaattia päivälliseksi. Täällä on muuten pakastimen kyljessä jääpalakone!!! Nyt mä otan keksin ja kuoharin ja menen nukkumaan.

Tchüss!!

Rutiinit tutuiksi

Tänään jälleen 12h päivä. Ei me siellä painella tukka putkella, mutta vähempikin tuntimäärä olis kiva. Kokoajan pitää olla skarppina etenkin tän kielen takia, niin se on aivoille aika kuluttavaa ja tekee fyysisesti tosi väsyneeksi. Kun päästään talolle, niin eipä tässä voi mitään muuta kun syödä ja kaatua pötkölleen. Zzz-zzz-zzz...

Karsinoihin laitetaan siis joka aamu olkea. Karsinan likaisuuden perusteella katsotaan miten paljon tarvitaan. Likaiseen karsinaan menee paljon jne. Niitä ei tosiaan siivota sen enempää. Yksityishevosten omistajat siivoavat omiensa karsinoita halutessaan. Suurin osa ei siivoa.

Me valmistellaan hevoset ratsastajalle valmiiksi. Suitsia lukuunottamatta, koska ne hän haluaa laittaa itse. Sanoo, että on kivempaa, ettei hevosen tarvitse seistä kuolaimet suussa odottamassa, koska kuitenkin siinä menee niin vähän aikaa kun ne pukee viimeisenä valmiiksi. Kaikilla hevosilla käytetään samoja varusteita. Tai satuloita on muutamia. Yksi ratsastettavalla hevosella ja yksi valmisteltavalla, satulan alla on aina lampaankarvapehmuste. Ratsastaja säätää suitset sopiviksi jokaista hevosta varten. Kuolaimena on pääosin nivel tai kolmipala. Hypätessä on nähty pelhamia ja sellaista ajokuolainta, jossa on eri rengas poskihihnalle ja toinen ohjalle. Muutamalla hevosella silloin tällöin näkyy muitakin kuolaimia, mutta ilmeisesti on vain hypätessä. Harjat on kaikilla samat. Perusloimet on jokaisella omat, mutta kuivatusloimet ja "työloimet" on kaikilla samat. Yhdellä hevosella "he is special" on oma fleece.

Hevosia ruokitaan useamman kerran päivässä, mutta aika erilaisesti suomalaiseen näkökulmaan verrattuna. Säilöheinää saavat aamulla ja myöhään iltapäivällä. Päivällä ja illalla saavat sekoituksen, joka on pääasiassa vain maisia. Väkirehuja saavat aamulla ja päivämaissien jälkeen. Tosiaan olkea on karsinassa runsaasti ja hevosten karsinasta kuuluu kyllä roustukutsta pitkin päivää.

Illalla vielä ennen poislähtöä lakaistaan käytävä ja tarkistetaan, että hevosilla on oikea määrä oikeita loimia päällä. Kyllä, luit oikein. Täällä on muutamalla hevosella kaksi loimea ja usella hevosella toppaloimi. Lämpöasteita päivällä eilen 13 tänään 11. Hevoset ovat treenin jälkeen aina hikisiä ja suurin osa on jo klipattuja, joten sen takia tietenkin.

Tänään oltiin syömässä sellaisessa lounaspaikassa, jossa saatiin salaatti ja alkukeitto, sitten listalta valittu ruoka ja viimeisenä vielä jätskiä jälkkäriksi. Hintaan 6,90€. Vaikkakin tallinpitäjä meidät maksoi, mutta silti aikas edullinen hinta.

Colman oli tämän meidän urhean ratsun nimen oikea kirjoitusasu.

Kuvaajaja on "talented as a teaspoon", joten sen takia nyt mittasuhteet ei ole ihan kohdillaan.

Tänään ratsastettiin Vilman kanssa molemmat! Meille oli sanottu, että Vilma ratsastaa ensin ja sen jälkeen minä ja tallinomistaja suunnitteli mulle hyppyhommaakin. Vilma oli hetken siinä ratsastanut käyntiä, ravia ja laukkaa, niin tallinomistaja sanoi siinä kentällä Vilmalle, että voit hypätä, niin Vilmahan hyppäsi. Hevosen selästä alas. Tallinomistaja mietti varmaan, että mikä näitä suomalaisia viiraa? Piti hypätä esteen yli, eikä selästä alas. XD Mä pääsin paikalle vasta muutaman hypyn jälkeen ja sain Vilmasta muutaman kuvan. Sitten vaihdettiin ratsastajaa. Ei se ihan niin vaikealta tuntunut tänään kun eilen oli.

Gute nacht.

Suomalainen kaveri ja ratsastusta

Eilen oli jo vähän luottavaisempi olo tallihommissa, kun pystyi pääosin jo ennakoimaan, että mitä tapahtuu ja mitä mahdollisesti seuraavaksi aiotaan tehdä. Kolmevuotiaita satuloitiin mun ymmärtääkseni nyt kolmanteen tai neljänteen ratsastuskertaan. Täällä ne juoksutettiin ensin hetken aikaa maneesissa ja sen jälkeen tallin käytävällä ratsastaja selkään ja ravia käytävää pitkin vähän edestakaisin. Sitten vaan taputukset ja se riitti.

Hevosten nimet ovat edelleen erittäin hakusessa. "Looks Like Adele", "The Big One", The Brave Young" ja "This is that last one you took out."

Luokkakaveri Vilma tuli tänään tänne. Lentokentältä tallinomistaja haki Vilman puolen päivän jälkeen ja Vilma pääsi heti hommiin. Kiva puhua suomea. Illalla pääsin ratsastamaan. Ratsuna oli n.160cm rautias tähtipäinen ruuna, joka on mahdollisesti nimeltään Coleman. Kielimuuri nyt hieman vaikeuttaa tätä kirjoittamista, koska tuo ratsastaja lausui hevosen nimen niin, että se kuulostaa siltä, että se kirjoitetaan mahdollisesti noin. Ratsastaja on tosiaan ranskalaisella aksentilla englantia puhuva. Nyt siihen alkaa tottumaan ja saamaan sanoista selvää. Silti jokaisen lauseen jälkeen täytyy pysähtyä miettimään, että sainko mä selvää ja ymmärsinkö mä mitä se sanoi.

Vilma ja croisant size of a head 

Ratsastuksesta... Hevonen on kiltti, mutta kyllä tietää, etten mä osaa mitään. Hidastelee kokoajan ja on muka pelkäävinään niitä kentällä olevia esteitä, joita se varmasti on katsellut siellä aikaisemminkin. Askeleet on valtavat. Hajoitusravia en oo koittanu. :D Kiltti hevonen, kun sietää mun vatkaamista selässänsä, kun hevonenkin on tottunut hyvään ratsastukseen. Sit sinne selkään tuupataan tällainen amatööri. Ansaitsee porkkanan. Tai kymmenen. Mulla on todella voimaton olo sen selässä, koska jos mä lakkaan pumppaamasta pohkeella jatkuvasti, niin se pysähtyy. Miten nää ratsastaa täällä normaalisti? T.sisäreidet hapoilla

Coleman postuu paikalta. Tädille tuli vähän hiki

Tänään tehtiin nuorten kanssa muuten sama, mutta vielä tämän jälkeen ratsastaja ensin talutettiin maneesiin ja siellä sitten pienemmällä rajatulla alueella vähän ravia ympäri molempiin suuntiin. Samalla me laiteltiin hevosia kävelytyskoneeseen ja pois. Iltapäivällä laitettiin ratsastettavat kuntoon ja pois ratsastuksen jälkeen. Illalla pääsin jälleen ratsastamaan Colemanilla. :) Kiltti heppa, kiikkerä ratsastaja.

Työpäivät taitaa olla aika pitkiä näin niinkun normaalisti. Joka aamu on nyt menty seitsemäksi ja sunnuntaita lukuunottamatta on päästy kuuden jälkeen pois.

Tallin omistajan 4v tyttärellä on shetlanninponi. Arvatkaa onko söpö?