Täällä taisi olla mukana myös kengityksen opiskelija, koska lyömärautaa käytti toinen ja toinen piti jalkaa ylhäällä. Myöskin toinen näistä sepistä teki kuumatyöstön, kenkien muotoilun ja toinen piti jalkaa paikallaan tai sillä aikaa vuoli toisen hevosen kavioita. Aiemmat sepät eivät ole muotoilleet kenkiä mitenkään. Tai ainakaan raudan lyömisen ääniä ei ole kuulunut eikä kyseessä ole aina ollut vanhan kengän uudelleen kiinnittäminen. Mä en muistanutkaan miten sisälmyksiä kääntävä se kuumakengityksen käry on. Burp. Tuli muuten lakaisuun vauhtia, kun se savupilvi alkoi lähestymään.
Sepän auto ja kaasuahjo. Mahtava kenkävalikoima!
Tässä on jo alkuharjottelusta kuvattu yhden hevosen etukaviot. Mä en kengän sovittamisesta muista kovin paljoa, mutta ainakin sen, että muotoilun pitäis olla vähän enemmän kavion muotoinen. Kysyisin, jos olisin osannut, että onko näillä joku tietty syy. Monesti kenkä on kannoilta aika kaukana ja kaviota leveämpi. Sen päällä voi seistä vaikka ihminenkin! Perjantaina kisoissa kävi niin, että yksi kenkä lähti pois radalla, koska hevonen oli itse tallannut kannoillensa. Oliko kolmanneksi viimeisen ja toiseksi viimeisen esteen välissä. Silti puhdas rata! Hyvä hepo!
Smurffikarkkeja! Näitä on smurffannut pitkin tallin käytäviä ja me ollaan kanniskeltu niitä roskiin.
Rankkaa olla 3v-varsa. Kuorsaus kuului, häntä viuhtoi ja jalat vispasi. Söpöä. Kaikki nuoret hevoset ratsastettiin tänään jo niin, ettei se ratsastaja tarvinnut meidän apua ollenkaan. Yhtä hevosta se vielä pyysi pitämään kiinni ja taluttamaan maneesiin. Yksi nuori teki aaaaaaasit ja sitä ne kirjaimellisesti ruoski eteenpäin. Näytti aika pahalta, mutta kyllä ne sen kanssa loppujenlopuksi pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että tarvii liikkua, jos ihminen niin tahtoo.
Ruokapaikan edessä oli hieno viemärinkansi.
Viime viikon keskiviikkona pyydettiin päästä apteekkiin. Meiltä oli särkylääkkeet loppu ja Vilma tarvii ranteeseensa tukisiteen. Pyydettiin torstaina, ei ehtinyt. Perjantaina oli kisat. Lauantaina ei ehtinyt ennen sulkemisaikaa. Sunnuntaina ei mikään oo auki. Eilen ei ehtinyt. Tänään kysyttiin jo aamulla, että onko mahdollista mennä. Tallinomistaja sanoi että joo, voitte mennä, mutta sitten ei saatu mistään autoa. Arvatkaa ottaako päähän, että on näin jumissa?
Illalla oltais saatu ratsastaa Colman. Mä en ottanut ratsastusvarusteita edes mukaan, kun mulla on selkä siinä kunnossa, että ratsastaminen ei ehkä tee ihan hyvää nyt. Vissiin siitä putoamisesta otti joku hermo ärsytystä. Vilman vuoro ratsastaa siis. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, niin ei se Vilman käsi ole myöskään kovin terve, joten Vilma sanoi sitten, ettei se halua ratsastaa. Loppujenlopuksi se ratsastaja suuttui mulle, kun mä kieltäydyin ratsastuksesta. Millä mä opin ratsastusta? Millä mä opin täällä mitään? Mulla ei ole motivaatiota. Mä olen naama nurinpäin (johtuiskohan ehkä flunssasta, ja särkylääkkeiden puutteesta Hyvä Herra Ranska) ja kaikkiin tehtäviin vastaan vaas yep. Siis WTF?!?
Mä voisin kans kysyä, että millä mä opin ratsastusta, kun tänään oli eka kerta puoleentoista viikkoon, kun mulle tarjotaan mahdollisuus ratsastaa? Mitä mä opin siinä, että mä hölkkään kyttäävällä ja lintsaavalla hevosella ilman opetusta? Mulla ei oo aavistustakaan miten sitä hevosta pitäis ratsastaa ja ilman opetusta siitä ainakaan opi mitään. Ratsastuksen oppimiseen tarvitaan pikkusen enemmän kun omatoiminen puolituntinen puolentoista viikon aikana. Joten se on ihan sama, että jätänkö mä mahdollisesti tämän harjottelun viimeisen ratsastuskerran välistä. Mitä mä opin täällä mitään? No just nyt ei tuu mieleen mitään varsinaisesti uutta asiaa. Mä olen oppinut täällä vain tämän paikan rutiinit, mutta on mulla sen verran työkokemusta eri talleilta, että tähän mennessä oon nähnyt montaa eri tyyliä ja tää on vaan yksi monista tyyleistä. En mä koe kehittyneeni täällä ammatillisesti mihinkään suuntaan. Se tärkein asia, mitä mun pitäis harjoitella tämän koulutuksen läpi saamiseksi on se ratsastus. Vain ja ainoastaan se ratsastus, koska kaikki muut on jo tehty (paitsi peräkärryn peruuttaminen). Kuten sanottu, sitä ratsastusta täällä ei ole ollut, koska me ollaan liian surkeita näille hevosille.
Mulla ei ole motivaatiota. WTF?!?!? Mä jätän miehen ja kaksi pientä lasta Suomeen siksi, että mä pääsen tänne. Mies jää kuukauden palkattomalle vapaalle hoitamaan lapsia kotiin, jotta mä pääsen tänne. Mun mielestä se kertoo motivaatiosta enemmän kun mikään. Mä olen valmis tekemään mun lapsille näin ja vastauksena "sulla ei oo motivaatiota". Pikku poitsu on hyvä ja työntää sen motivaation syvälle sinne, minne ei aurinko paista. Kaikkiin tehtäviin vastaan yep. Anteeksi miten pitäisi vastata?!? Yes sir? Yes boy?
As you wish, my Master...
Mulla on sopimuksen mukaiset työpäivät nyt täynnä. Hiukanko tekis mieli häipyä johonkin halvimpaan motelliin Düsseldorfissa ja katsella maisemia muutaman päivän ja vaikka oikeesti tutustua Saksaan ja saksalaisten menoon. No huomenna on kilpailut, herätys viideltä, sinne siis.
Jätkä sai tänään parkkisakon! Ha!
Poikaa taisi vähän kaduttaa sen kiukuttelu, koska kun se tuli ratsastamasta seuraavaa hevosta se oli kun lammas. Se jopa putsasi omat ja hevosensa varusteet itse. Ei oo vissiin tapahtunut kertaakaan aiemmin koko kolmeen viikkoon. Lisäksi se halusi yhtäkkiä kovasti näyttää meille tässä lähellä olevan pienen raakamaitomyymälän, josta se itse tykkää kovasti. Kyseessä tällainen pieni pihavajan kokoinen tönö, jossa oli kaksi laitetta.
Tässä laitteessa oli erilaisia pulloja ja jotain muitakin ruokajuttuja mm. hunajaa. Näissä alemman rivin pulloissa oli eri makujauheita. Kaakaota, mansikkaa, vanilijaa ja kahvia.
Tästä koneesta sai maidon, euron litra. Vasemmalla luukku ja siitä painaa, niin tuli maito pulloon. :) Se ratsastaja selitti, että vähän niinkun lehmästä suoraan, kun ei oo mitenkään käsiteltyä. Tönö on ilmeisesti auki aina. Ainakaan siinä ei näkynyt aukioloaikoja eikä tosin henkilökuntaakaan.
Tarkkana kun porkkana. Tuleeko sieltä mitään?
Tällaiset tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti