perjantai 25. marraskuuta 2016

Viimeinen työpäivä

Suokaa anteeksi pessimistisyyteni näin eilisen jälkeen. Oltiin Vilman kanssa pyydetty lauantaita vapaaksi jo useampaan kertaan. En usko. Lauantaina on kisat. Olisi kiva nukkua ja käydä joulumarkkinoilla ihan rauhassa. Sunnuntaina kuitenkin on lähtöfiilis koko päivän, vaikka lento lähtee vasta kuudelta.

Me pakattiin siis kaikki tavarat nyt aamulla laukkuihin. Lähdettiin siis pois siitä alkuperäisestä majoituspaikasta (hulppeasta lukaalista), koska niille tuli valtava kasa ystäviä ja ne tarvitsi sen vierashuoneen itsellensä. Vaihdettiin yöpaikkaa meidän suomalaiselle yhteyshenkilölle. Vaikka se valtava kartanolukaali oli aivan mahtava, niin ihanaa päästä normaaliin taloon ja puhua suomea.

Ratsastaja oli ihan haavi auki aamulla, että miten te nyt lähdette, että eikö teillä vasta sunnuntaina se lento lähtenyt? Joo, mutta vaihdetaan paikkaa. Hurja operaatio työntää meidän valtava määrä tavaraa sen valmiiksi täyteen Audiin. :D Se kysyi, että ollaanko me huomenna kuitenkin tulossa kisoihin. Sanottiin, ettei vielä tiedetä, kun tallinomistaja ei ole vastannut meidän vapaapäiväpyyntöön. Ratsastaja oli koko päivän jotenkin vaivaantunut. Lähtiessä ei oikeen tiennyt mitä sanoa. "Toivottavasti teillä oli kivaa ja toivottavasti opitte täällä paljon. Hänellä oli tosi mukavaa, että hänellä oli apua ja oli ihan mahtavaa, että me oltiin hänen apuna." Mä vihaan tällaisia hei-hei:tä. Pännii ja väsyttää ja ärsyttää ja tekisi mieli sanoa, että hyvä jos jollain oli kivaa. Olihan tää omalla tavallansa ainutlaatuinen kokemus. Se jää nähtäväksi, että onko tästä tulevaisuudessa hyötyä, koska tässä vaiheessa kaikki oppiminen ja kokemus nivoutuu päällekäin niin, että on mahdotonta sanoa, mitään yksittäistä upouutta ahaa-elämystä. Kiitettiin kovasti saamastamme mahdollisuudesta päästä tänne sekä kiitettiin kuljetuksesta.

Tästä esteestä on pitänyt ottaa kuva jo aikoja sitten, mutta ei ole koskaan ehtinyt. Siinä on siis paikanomistajan logo. :D Sascha Piotrowski Sporthorses. Numerokin näkyy, jos joku haluaa ostaa mulle Big Onen joululahjaksi! *vink, vink*

Aamulla me syötiin aamupala ylhäällä. Se kävi meille lähileipomosta hakemassa suklaakroisantit. Tuntia myöhemmin toisen tallin omistaja oli hakenut valtavan määrän sämpylöitä ja erilaisia pullia molempien tallien aamuporukoille. Kaksi tuntia myöhemmin se sanoi, että pitää yhden ratsastustunnin ja voidaan sen aikana taukoilla yläkerrassa ja juoda kahvia. Taas syötiin eväsleipiä.

Normaali päiväjärjestys näin muuten. Hevosia kävelytyskoneeseen ja pois. Sitten nuorten ratsastus ja muutama aikuinen hevonen. Hauska seurata, kun siellä on nyt yksi nuori ihan juuri tulleena, jota vasta ensimmäisen kerran nyt juoksutettiin satulan kanssa. Mietittiin, että niin ne viisi muuta on olleet tässä tilassa neljä viikkoa sitten. Miten valtavan paljon nuori hevonen oppii neljässä viikossa, kun nyt niillä mennään maneesissa ihan likimain normaalisti ja kaikki on menneet muutaman puomin ja muutaman ristikonkin yli. Mä tulen kirjoittamaan vielä muutaman tekstin tämän reissun jälkeen, koska monesta asiasta on kiva saada yksi kokonainen teksti. Esimerkiksi varsojen opetus, nuorten ratsuopetus, hevosten ruokinta sekä hevosten hoito.

Tallinomistaja aamulla lupasi, että saadaan lauantai vapaaksi! Suomalainen hevosenomistaja tuli ratsastamaan oman hevosensa ja sitten lähdettiin uuteen kotiin.

Illalla oli lettukestit. Not bad. :) :)
Huomenna joulumarkkinoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti